Kun suunnittelet historia-aiheista kirjaa…

Mieti lähtökohdat

Kenelle kirja on tarkoitettu?

Minkälainen se voisi olla tyyliltään? Perinteinen ja arvokas? Kevyt ja mukavasti arkinen? Tieteen kriteerit ja mielenkiintoisuus eivät sulje toisiaan pois, joten niiden välillä ei tarvitse tehdä valintaa.

Paljonko rahaa on käytettävissä?

Aikataulu? Kirjan teossa on monta vaihetta, joten aikaa on syytä varata reilusti!

Kuka tekee mitäkin? Jokaisen työvaiheen kohdalla kannattaa miettiä, kenen vastuulle se kuuluu.

Kaikki suunnitelmat kannattaa kirjata ylös ja tehdä kirjalliset työsopimukset. Tutkijan kanssa voidaan sopia jo alussa, miten hän raportoi työn etenemisestä ja minkälaisen sisältösuunnitelman kanssa hän aloittaa työnsä.

Homma toimii parhaiten, jos työn tilaaja nimeää historiatoimikunnan tai vastuuhenkilön. Historiatoimikunnan tai -työryhmän tarkoitus ei ole olla muistelupiiri, vaan tukea ja ohjata tutkijaa työssään ja tehdä kirjaan liittyviä päätöksiä.

Jos kirja koostuu usean henkilön työstä, sille kannattaa hankkia toimittaja. Tämä vastaa siitä, ettei jälki ole "sillisalaattia" vaan yhtenäinen kokonaisuus.

Huomioi työvaiheet

Aiheeseen perehtyminen tuottaa aluksi suuren määrän muistiinpanoja ja valmista tekstiä syntyy vasta myöhemmin. Työn edetessä alussa laadittu sisältösuunnitelma tarkentuu.

Kirjan tilaajan kannattaa pitää yhteyttä kirjoittajaan koko työn ajan, jotta lopputulos vastaa odotuksia. Palautetta kannattaa antaa pitkin matkaa, eikä vasta koko käsikirjoituksen valmistuttua. On syytä huomioida, onko tekstissä virheitä, puuttuuko jotakin olennaista, onko kieli asianmukaista ja toisaalta antaa myös kiitosta jostakin. Joskus voi olla tarpeen pyytää ulkopuolisen asiantuntijan kommentteja työstä tai hankkia erityinen oikolukija.

Lukija kaipaa myös kuvia, ja ne voivat tuoda lisätietoa käsiteltävästä aiheesta. Kuvien käytössä on syytä miettiä mahdolliset kustannukset ja tekijänoikeuslain asettamat rajoitukset. Valokuvien lisäksi esimerkiksi lehtileikkeitä, kutsukortteja ja ohjelmalehtisiä voidaan käyttää kuvituksena. Kuviin laaditaan asianmukaiset tekstit. Usein kuvat vaativat skannaamista, digikuvaamista tai käsittelyä kuvaohjelmilla ollakseen painokelpoisia.

Kun kirjaan tulevat tekstit ja kuvat ovat valmiina, alkaa ulkoasun luominen taitto-ohjelmalla. Näin kirja saa ulkoasunsa yksityiskohtia myöten. Tekstin tai kuvien lisääminen tai muuttaminen saattaa teettää taittajalle huomattavaa lisätyötä, joten kaiken tarvittavan materiaalin kannattaa olla kasassa ja valmiina taiton alkaessa. Jos tekstissä on lähdeviitteitä, sen taittaminen vaatii omat niksinsä. Tällaisen tekstin kohdalla on hyvä varmistaa, että taittajalla on aikaisempaa kokemusta vastaavista töistä.

Kirjan kannella on suuri merkitys sille, miten houkuttelevalta se näyttää ja kuinka helposti se tarttuu matkaan esimerkiksi kirjastosta. Kannen suunnittelijaksi kannattaa valita taitava graafikko, joka osaa kuunnella asiakkaansa toiveita.

Kirjan painopaikan on hyvä olla tiedossa jo taiton alkaessa, sillä kirjapainoilla voi olla omia ohjeitaan taittajalle. Suuntaa-antavasti painotyön hintoja voi tiedustella jo silloin, kun kirjaa vasta hahmotellaan. Lopulliseen hintaan vaikuttavat painosmäärä, kirjan koko, värien käyttö, paperin laatu, kannet yms. Kirjan painamisen kulut voivat vaihdella huomattavasti eri paikoissa, joten tarjouksia kannattaa pyytää useita.

Kun kirja on valmis, siitä saa ja on hyväkin pitää vähän meteliä. Kirjasta voi tiedottaa nettisivuilla, lehdistötiedotteilla tai vaikkapa sosiaalisen median kautta.

Uusimmat kirjani

Reisjärven Osuuspankin 100-vuotishistoria
Reisjärven Osuuspankin 100-vuotishistoria

Keski-Pohjanmaan kesäyliopiston 50-vuotishistoria

Keski-Pohjanmaan kesäyliopiston 50-vuotishistoria

Haluatko lisätietoa?

Jätä kysymyksesi ja yhteystietosi, niin otan sinuun yhteyttä.

Suosittele meitä